Valta

Stasin Sataman keikka

Tero — Thu, 15 Jul 2010 05:30:39 +0000

Stasi sosiaalikeskus Satama:

(Video: Watch this video on the post page)

Clouds of Dawn:

(Video: Watch this video on the post page)

Kaksi pyykinpesukonetta

Tero — Thu, 08 Jul 2010 07:34:33 +0000

Tietämykseni mukaan maailmassa on kaksi pyykinpesukonetta. Molemmat ovat hiiliharjattomia suoravetokoneita. Toinen on Saksan tehtaalla rakennettava Miele. Toinen Ruotsin Varan tehtaassa valmistettava lempinimillä Cylinda, Upo Quattro ja Asko kulkeva vehje. Ugh, olen puhunut.

http://www.washerhelp.co.uk/buying-advice-6.html

(Sivustolla mainittu briteissä nimellä ISE 10 = Varassa tehty kone.)

Iittalamerkit

Tero — Sat, 26 Jun 2010 07:49:36 +0000

Kuvittele että olet esimerkiksi appiukon luona ruokapöydässä. Vesilasissa on hieman reunalta nyjähtänyt iittalamerkki. Yrität keksiä jotain tyhjänpäiväistä sanottavaa ja samalla tuijottelet merkkiä, kääntelet lasia niin että huulet eivät osu töhnäiseen merkkiin juodessasi…

Miksi ihmiset jättävät sen tarran lasiin? Onko tarkoituksena jokin aneeminen halu näyttää että “meillä ei mistään ikeamukista juoda”, vai onko taustalla huolimattomuus? Onko juoni vieläkin pirullisempi, ja tarkoitus on testata vieraan, esimerkiksi vävykokelaan, henkistä kanttia punavalkoisen i-merkin edessä. Lopputulos on se, että vieraalle tulee pakonomainen tarve repiä merkki irti ja huutaa! Tämä ei kuitenkaan ole, poikkeustilan julistamista lukuunottamatta, korrektia käytöstä sivistyneessä ruokapöydässä, jossa parhaillaan puhutaan viimekeväisestä Nizzan matkasta. Mitä vieras voi tehdä? Ehkä hieman, huomaamatta, nujertaa isäntäväen puolustusta, ja vaivihkaa nyjertää merkin reunaa. Ehkä se irtoaa seuraavassa astiapesussa. Tällaisessa salakavalassa linnakkeen sisälle kaivautumisessa on kuitenkin harrastettava äärimmäistä varovaisuutta. Katastrofaalisinta nimittäin on, jos merkki irtoaa ja tipahtaa pöytäliinalle. Jäljelle jää nyhäinen liimavana lasinkylkeen. Mitä sitten teet, se on pakko hinkata irti, mutta voitko, ja kaikki… tuijottavat… SINUA!

tapakulttuuri

Tero — Sat, 05 Jun 2010 21:09:28 +0000

vanhat pahat tavat

haudasta kaivautuvat

elämäntavat

Lentäjät

Tero — Mon, 16 Nov 2009 13:22:50 +0000

Vittuako ne itkee yli kymppitonnin palkoillaan? Painus vittuun. Mikä firma se semmonen on muutenkaan, missä työntekijät päättää ketkä on duunissa? Otetaan muualta työntekijät joita lentäminen kiinnostaa, jos ei suomalaisia kiinnosta. Sitten kun palkkataso on lähempänä 2-3k ni voidaan puhua taas uudestaan. Eihän siinä duunissa tarvi edes tehä mitää! Kone se on joka lentää itestää, nää vaa kahvittelee ja puhuu paskaa.

Toi lakkoilu on muutenkin niin saatanan epätasa-arvonen kiristysmetodi. Jos se olis tasa-arvonen, niin silloin vaikutus olisi sama joka duunissa. Nyt lakkoilee vaan ne jotka jumittaa yhteiskunnan saman tien. Tarkoittaako tämä sitä että kaikki ammattikunnat joiden lakkoilulla ei ole välitöntä vaikutusta, ovat alempiarvoisia?

Turhaa

Tero — Sun, 20 Sep 2009 08:38:47 +0000

Ihan turhia olivat nuo muut lauseet tuossa edellisessä.

Muutenkin vitutti

Tero — Sat, 19 Sep 2009 20:18:43 +0000

katson
kävelen
askeleet hiekassa kuin aallot
haluan
mutta
on vain

Toivoa

Tero — Sat, 05 Sep 2009 00:40:40 +0000

jos osais purjehtia
ja tosta pöllis sopivan botskin
niin vieläkin pääsis tästä mestasta

Töölössä takapihalla

Tero — Sat, 29 Aug 2009 12:32:51 +0000

Lähdin yksi aamu töihin. Raahustin rappusia kohti kellaria, jossa säilytän fillariani, ja näin samalla kuinka takapihalla joku nainen minihameessa pyyhki kirkkaankeltaista avobemaria jollain rätillä samalla kun ukko istui puku päällä kyydissä. Ajattelin nähneeni unisena harhoja ja jatkoin fillarinhakureissua. Tullessani pyörän kanssa takaisin takapihalle se sama bemari, akka ja ukko oli siellä vieläkin. Totta se oli, se akka pyyhki sitä bemaria rätillä kuivaksi ennen liikkeelle lähtöä. Ukko käynnisteli moottoria ja lähti peruuttelemaan parkkiruudusta. Akka alkoi kiljumaan ja heiluttelemaan käsiään: “Mun veska, mun veska!”, joka oli maassa auton etupuolella. Se sai ahtauduttua pieneen urheiluautoon ja lähtivät kaasuttelemaan. Mietin että mistä saisi niitä lääkkeitä, joilla saisin vaimoni suostuteltua hinkkaamaan trasselilla Skodillakkiani töihin lähtiessä. En minä niitä nappeja vaimoon tuhlais vaan itseäni varten. Yks naamariin vaan joka aamu ja kaikki päivät Matrixeissa. Kaikki olisi vihdoin miellyttävää. Ohitin ne fillarilla liikennevaloissa. Näyttivät siltä että toimenkuvaan kuuluu olla tärkeän näköistä.

Töölön hississä

Tero — Sat, 29 Aug 2009 12:24:25 +0000

Tulin duunista kotiin. Hississä vanhempi täti-ihminen yritti raahata ovesta sisään isoa laatikollista kansioita.

- Annappas autan, sanoin.
- Tuhannet kiitokset, arvaappa mitä nämä ovat?

Ajattelin sanoa “Kansioita”, mutta nielaisin ja kysyin:

- No en arvaa, mitä?
- Nämä ovat minun tutkimukseni raporttikansiot vuoteen 2020 saakka.

Katsoin haavi auki. Meinasin kysyä miksei se käytä tietokonetta, tai jotain, mutta nielaisin, sitten huomasin että se jäi tuijottamaan minua ja oli pakko keksiä sanottavaa:

- Ööö, jaahas, mikäs tutkimus se sellainen?
- _Minun_ tutkimukseni.

Selvä.